Asianajaja, lupalakimies ja julkinen oikeudenkäyntiavustaja
Olen usein törmännyt siihen, ettei ymmärretä, mitä eroa on luvan saaneella oikeudenkäyntiavustajalla eli ns. lupalakimiehellä, julkisella oikeudenkäyntiavustajalla ja asianajajalla.
Usein luullaan, että asianajaja on se joka on ns. pätevin edellä mainituista, vaikka näin ei ainakaan automaattisesti ole.
Lisäksi puhutaan lakimiehistä, juristeista, oikeusnotaareista (ON), oikeustieteen maistereista (OTM), oikeustieteen kandidaateista (OTK), oikeustieteen tohtoreista (OTT), oikeustieteen lisensiaateista (OTL), oikeustradenomeista sekä varatuomareista. Tässä hieman selkeyttä näille sanoille.
Juristi ja lakimies
Juristi ja lakimies ovat synonyymeja eli ne tarkoittavat samaa asiaa. Näillä sanoilla tarkoitetaan ketä tahansa ylemmän yliopistotasoisen oikeustieteellisen tutkinnon suorittanutta henkilöä.
Oikeusnotaari (ON)
Oikeusnotaari on alempi oikeustieteellinen tutkinto. Tyypillisesti oikeusnotaarin tutkinnon suorittavat jatkavat myös opintojaan oikeustieteen maistereiksi (OTM) ja hakiessasi oikikseen haet oikeammin suorittamaan oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoja.
Oikeustieteen maisteri (OTM), Oikeustieteen kandidaatti (OTK)
Oikeustieteen maisteri ja oikeustieteen kandidaatti ovat molemmat ylemmän yliopistotasoisen oikeustieteellisen tutkinnon nimikkeitä. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon sai ennen vuotta 2005 ja sen jälkeen ylemmän tutkinnon nimike on ollut oikeustieteen maisteri.
Oikeustieteen tohtori (OTT), oikeustieteen lisensiaatti (OTL)
Oikeustieteen tohtori ja oikeustieteen lisensiaatti ovat vaihtoehtoisia oikeustieteellisiä jatkotutkintoja. Oikeustieteen lisensiaatiksi ei ole voinut hakea enää vuoden 2023 jälkeen, joten lisensiaatin tutkinto jäi väliaikaiseksi kokeiluksi. Tarkemmin näistä tietoa Helsingin yliopiston sivuilta.
Oikeustradenomi
Oikeustradenomi on ammatillisen korkeakoulututkinnon nimike eli AMK-tutkinto. Oikeustradenomin tutkinnon saaneita ei tyypillisesti kutsuta lakimiehiksi tai juristeiksi kuten ei myöskään oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneita.
AMK-tasolla on myös ylempiä AMK-tutkintoja, joilla on liitäntä oikeuteen kuten “oikeudellinen erityisosaaminen ja oikeusmuotoilu”, mutta tämä tutkinto ei vastaa oikeustieteen maisterin tutkintoa etenkään, kun puhutaan oikeudenkäyntiavustajista. Muodollisesti ylempi AMK-tutkinto on julkisella sektorilla vastaava kuin yliopiston ylempi tutkinto.
Varatuomari
Varatuomarin arvonimi myönnetään hakemuksesta henkilöille, jotka ovat suorittaneet tuomioistuinharjoittelun eli auskultoinnin. Varatuomarit ovat siis harjoitelleet tuomarin tehtävää vuoden verran. Arvonimen myöntää tuomarinkoulutuslautakunta.
Asianajaja
Asianajajalla tarkoitetaan juristia, joka on Suomen asianajajat -järjestön jäsen. Asianajajan tittelin saaminen edellyttää tiettyä määrää työkokemusta ja asianajajatutkinnon suorittamista.
Suomen asianajajien sivustolla käytetään termiä “neljän vuoden sääntö”, jolla tarkoitetaan asianajajaksi hakemisen edellyttämää neljän vuoden työkokemusta.
Neljän vuoden työkokemuksesta kaksi vuotta tulee olla varsinaisesti ns. asianajollista, eli käytännössä asianajotoimistossa tai lakiasiaintoimistossa luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tai asianajajan alaisuudessa/valvonnassa työskentelyä. Näistä neljästä työkokemusvuodesta kaksi pitää olla oikeustieteen maisteriksi (OTM) valmistumisen jälkeen.
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja (lupalakimies)
Luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan (lupalakimies) osalta taas työkokemusta edellytetään OTM tutkinnon valmistumisen jälkeen ainoastaan yksi vuosi tai asianajajatutkinnon suorittamista, jolloin luvat toimia oikeudenkäyntiavustajana saa sen suoritettuaan.
Käytännössä siis on mahdollista toimia lupalakimiehenä heti valmistumisen jälkeen, jos asianajajatutkinnon on suorittanut opiskeluaikana ja asianajajana kahden vuoden kuluttua valmistumisesta.
Julkinen oikeudenkäyntiavustaja
Julkinen oikeudenkäyntiavustaja työskentelee virkasuhteessa oikeusaputoimistossa ja hoitaa tuomioistuinasioita samaan tapaan kuin asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Julkinen oikeudenkäyntiavustaja saa virkansa puolesta hoitaa tuomioistuinasioita.
Oikeudenkäyntiavustaja
Oikeudenkäyntiavustaja on kattotermi kaikille juristeille, jotka auttavat asiakkaitaan oikeudenkäynneissä.
Mitä eroa on juristilla, asianajajalla ja lupalakimiehellä?
Käytännössä vain lupalakimiehet, asianajajat ja julkiset oikeudenkäyntiavustajat saavat toimia isossa osassa oikeudenkäyntejä osapuolten oikeudellisena avustajana. Minkäänlaisia lupia ei tarvita suurimpaan osaan hallinto-oikeuksissa käsiteltäviin asioihin (pois lukien lastensuojeluasiat), kun taas yleisissä tuomioistuimissa, kuten käräjäoikeuksissa, tarvitaan oikeutus toimia oikeudenkäyntiavustajana.
Tämä oikeutus voi olla lupalakimiehen luvat, asianajajan nimike tai julkisen oikeudenkäyntiavustajan virka. Kaikki mainitut ovat kuitenkin myös samaan aikaan juristeja.
Juristi on yleisempi sana, joka kattaa myös sellaiset oikeustieteellisen koulutuksen saaneet henkilöt, jotka eivät toimi oikeudenkäyntiavustajina eli eivät “prosessaa”, kuten yritysten omat juristit tai julkissektorilla työskentelevät juristit.
Kaikilla oikeudenkäyntiavustajilla on kuitenkin yhtälailla ammattillinen pätevyys hoitaa asioita tuomioistuimissa. Se haluaako joku olla asianajaja tai lupalakimies liittyy pitkälti siihen millä tavalla työtään haluaa tehdä. Me emme voisi esimerkiksi ryhtyä kehittämään innovatiivisia oikeudellisia palveluja asianajajina, minkä vuoksi haluamme nimenomaisesti olla lupalakimiehiä.
Yhtä lailla asianajajien, lupalakimiehien ja julkisten oikeudenkäyntiavustajien toimintaa valvotaan.
Toivottavasti tämä blogi selventää näihin oikeudelliseen ammattiin liittyvien sanojen merkitystä!
Wolt tarjoaa työsuhteita läheteille
YLE uutisoi, että Wolt taipui tarjoamaan työsuhteita läheteilleen, mutta hakee silti Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksen KHO:2025:41 purkamista. Lue edellinen blogipostauksemme, mitä ennakkopäätöksen purkamisen hakeminen tarkoittaa.
Uutisesta käy ilmi, että työsuhteita tarjotaan vain hyvin pienelle osalle lähettejä. Jos lähetti on Suomessa oleskeluluvan perusteella, on lähetin otettava huomioon myös oleskelulupansa, kun hänelle tarjotaan työsuhdetta aiemman yrittäjyyden sijaan.
Koska kaikki lähetit ovat toistaiseksi toimineet yrittäjäperusteisesti, on heidän oleskelulupansa perustunut yritystoimintaan ulkomaalaislain 79 §:n mukaisesti. Jos yrittäjän oleskeluluvan saaneelle lähetille tarjotaan työsuhdetta, hänen on haettava uutta oleskelulupaa työsuhteen perusteella ja tällöin lähetin sekä hänen työnantajansa on täytettävä ulkomaalaislain 71 - 72c §:n vaatimukset.
Merkittävänä erona näiden oleskelulupien välillä on se, että lähtökohtaisesti työntekijän oleskelulupa myönnetään vain, jos kotimaista työvoimaa ei ole käytettävissä tähän työhön. Yrittäjän oleskeluluvassa ei ole tätä rajoitusta.
Eli jos toimit yrittäjän oleskeluluvan perusteella Suomessa ja sinulle tarjotaan työsuhdetta, työnantajan tulisi ottaa oleskeluluvan muutoksen tarve huomioon ja sinun tulee yhdessä työnantajan kanssa hakea työntekijän oleskelulupaa.
Tämä ei koske henkilöitä, joilla on pysyvä oleskelulupa. Kuitenkin pysyvän oleskeluluvan saamiseen tulleet kiristykset tarkoittavat sitä, että jos haluat saada pysyvän oleskeluluvan, on sinun huolehdittava oikeasta oleskeluluvasta tilanteeseesi sopien, jotta oleskeluusi ei tule katkoa.
Jos tarvitset apua oleskelulupasi kanssa, ole yhteydessä!
Syyskuulumisia
Kiirettä on pitänyt, niin ettei tännekään ole ehditty juuri mitään päivitellä. Metsässä ollaan kuitenkin käyty rauhoittumassa ja tähän lahottajasieneen (ei tunnistettu lajia - kerro jos tiedät?) liittyen tuli mieleen, että tää kuvastaa hyvin, mitä käy lapselle, joka joutuu vuodesta toiseen elämään riitaisassa perhetilanteessa. Lapsi ei kestä vanhempien jatkuvaa riitelyä, vaan se hajoaa pikkuhiljaa. Lapsi ei (yleensä) heti tajua, että joku on pielessä, vaan pitää oman perheen toimintatapoja normaaleina ja puolustaa vanhempiaan. Riitely ja huono ilmapiiri kuitenkin syö lasta sisältäpäin pikkuhiljaa, ihan niinku tän kuvan sieni "syö"puuta. Toinen metsäaiheinen osuva vertauskuva riitelyyn (lapsiperheessä) on 🍄. Riitely on myrkkyä ja aikuisten velvollisuus on opetella rakentavia taitoja riidellä ja ratkoa konflikteja. Myös kouluissa pitäisi opettaa yhä enemmän ihmissuhdetaitoja, riidanratkaisutaitoja ym, vaikka vastuuta ei voidakaan sysätä koululle yksinomaan - molempi parempi.
Usein huoltoriidoissa taustalla on vuosikausia jatkunut riitely, joka lopulta päätyy vuosia kestäväksi oikeusprosessiksi ja oikeussaliin draamanäytelmäksi, missä saa juristina nähdä ja kuulla ihan uskomattomiakin juttuja. Useimmiten tuntuu ihan uskomattomalta, miten riitelevät vanhemmat ei vaan kerta kaikkiaan pysty päästämään irti riidasta, jotta lapsi/lapset ei kärsi.
Henkilökohtaisesti pidän huoltokeissejä mielenkiintoisina niiden psykologisen aspektin takia ja koen, että mulla on niihin sopiva luonne ja osaaminen. Silti ne on rankkoja ja joka kerta toivoisi, ettei kukaan lapsi joutuisi kokemaan sellasia juttuja.
Koitetaan aikuiset siis olla sovussa ja jos riitaa tulee, sovitaan se mahdollisimman nopeasti ja asiallisesti, eikä varsinkaan käytetä lapsia riitelyn välineenä! 🚨
Ps. Suunnitteilla täysin uudenlainen riitelynratkaisukonsepti, stay tuned 😎🤓🧘♂️🧘♀️
Syysterveisin,
Julia 💚
Wolt hakee KHO:n ennakkopäätöksen purkua
Wolt hakee Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) “Lähetit ovat työntekijöitä” ennakkopäätöksen purkua - mitä se tarkoittaa?
KHO on ennakkopäätöksessään KHO:2025:41 linjannut, että Woltin ruokalähetit toimivat työsuhteessa eikä yrittäjinä, kuten Wolt ja muut alustatalousyritykset ovat tähän asti toimineet.
Wolt on kuitenkin päättänyt olla tyytymättä KHO:n päätökseen ja Wolt onkin hakenut KHO:n päätöksen purkua. Mutta mitä tämä tarkoittaa — miten korkeimman tuomioistuimen ennakkopäätöksen purkua voi edes hakea?
Kyseessä on juridisesti ylimääräisestä muutoksenhausta, josta säädetään tässä tapauksessa hallintoprosessilain (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa) 13 luvussa. Myös Korkeimman oikeuden (KKO) päätöksiin voi kohdistaa ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja, mutta niistä säädetään eri tavalla kuin hallintoasioiden osalta, joten en käsittele niitä tässä blogissa.
Hallintoprosessilain 113 §:ssä kerrotaan ylimääräiset muutoksenhakukeinot hallinto-asioissa: menetetyn määräajan palauttaminen ja lainvoimaisen päätöksen purkaminen. Tässä tapauksessa kyse on siis KHO:n päätöksen purkamisen hakemisesta.
Hallintoprosessilain 117 §:ssä säädetään purkamisen edellytyksistä.
Ensinnä on huomattava, että purkuhakemus voi kohdistua sekä lainvoimaiseen hallintopäätökseen että lainvoimaiseen hallintotuomioistuimen päätökseen.
Lainvoimaisuudella tarkoitetaan sitä, että asiaan ei voi enää hakea säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin muutosta eli asiasta ei voi enää valittaa. Eli joko kyse on ratkaisusta, joka on jäänyt lainvoimaiseksi muutoksenhakuajan päätyttyä tai asiasta, josta ei voi hakea enää oikaisua tai muutosta.
Tässä tapauksessa kyse on asiasta, johon ei voi hakea enää muutosta, koska asian on ratkaissut ylin siihen asiaan soveltuva tuomioistuin eli KHO.
Purkuhakemuksen ei ole siis pakko kohdistua KHO:n päätökseen vaan myös lainvoimainen hallintopäätös eli viranomaisen tekemä päätös, josta ei ole syystä tai toisesta haettu oikaisua tai valitettu, voi olla purkamisen kohteena.
Voidaan siis päätellä myös, että lähtökohtaisesti KHO:n päätöksen purkamisen hakemiselle on korkeampi kynnys kuin alemman tason päätökselle — KHO:n ennakkopäätöksen purkamiselle on vielä korkeampi kynnys.
Purkamisen hakemiselle on neljä eri perustetta:
asianosaiselle ei ole annettu oikeutta tulla kuulluksi tai asian käsittelyssä on tapahtunut muu menettelyvirhe;
päätös perustuu sellaiseen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen;
asiaan on tullut uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä johdu hakijasta, että selvitystä ei ole aikanaan esitetty;
päätös on niin epäselvä tai puutteellinen, ettei siitä käy ilmi, miten asia on ratkaistu.
Perusteen lisäksi edellytetään, että päätös loukkaa yksityisen oikeutta tai jos yleinen etu vaatii päätöksen purkamista.
Tässä tapauksessa Wolt on hakenut päätöksen purkamista pääasiassa 2. kohdan perusteella eli heidän mielestään KHO:n ennakkopäätöksessä on ilmeinen lain soveltamisen virhe, mutta he viittaavat myös 1. kohdan mukaiseen menettelyvirheeseen.
Tiedotteessaan Wolt perustelee näkemystään sillä, että “Tuomioistuin esimerkiksi torjui virheellisin perustein Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) alustatyötä koskevan ns. Yodel-päätöksen merkityksen ja jätti pyytämättä EUT:lta ennakkoratkaisua työaikadirektiivin tulkinnasta.”
Tiedotteessa ei tietenkään ole Woltin purkuhakemuksen kaikkea argumentaatiota, joten tästä en voi tehdä johtopäätöstä siitä, onko kyseessä “ilmeinen” lain soveltamisen virhe — kuten “ilmeinen” sanasta ilmenee on tässä soveltamiskynnys kuitenkin korkea. Etenkin, kun kyseessä on ylimmän hallintotuomioistuimen antamasta ennakkopäätöksestä, jolla pyritään ohjaamaan laintulkintaa.
Menettelyvirheen osalta KHO:lla on itsenäinen ratkaisuvalta siinä, katsooko se käsiteltävän EU-liitännäisen asian edellyttävän EUT:n ennakkoratkaisun pyytämistä. KHO on tässä ratkaisussaan käsitellyt kattavasti EUT:n aiempaa ratkaisukäytäntöä ja katsonut, ettei tähän asiaan tarvitse uutta ennakkoratkaisua. Menettelyvirhe perusteena vaikuttaa siis heikolta, joskaan ei mahdottomalta.
Jos päätöksen todetaan olevan virheellinen, on helposti perusteltavissa sen loukkaavan yksityisen oikeutta, joten tämä edellytys täyttynee, jos purkuhakemus muilta osin menestyy.
On jännittävää seurata miten tämän asian käsittely etenee. Olisi erittäin poikkeuksellista, että KHO purkaisi ennakkopäätöksenä antamansa päätöksen ylimääräisen muutoksenhaun myötä ja jos näin kävisi, se olisi juridisesti hyvin mielenkiintoista!
Jos mietit miten tämä KHO:n ratkaisu vaikuttaa nyt sinuun alustatyöntekijänä purkuhakemuksesta riippumatta — joko työsuhteen olemassaolon kannalta tai oleskelulupasi kannalta — ole yhteydessä meihin!
Tekoälyasetus tulee - Tekoälylukutaito on jo tarpeen
Euroopan unionin tekoälyasetus (AI Act) on hyväksytty, ja sen soveltaminen alkaa vaiheittain. Asetus sääntelee tekoälyjärjestelmien kehittämistä, markkinoille saattamista ja käyttöä EU:ssa. Se painottaa turvallisuutta, perusoikeuksia ja luotettavuutta. Asetuksessa tekoälyjärjestelmät luokitellaan riskitason mukaan: korkean riskin järjestelmille asetetaan tiukimmat vaatimukset, ja tietyt perusoikeuksia uhkaavat käytännöt kielletään kokonaan.
Samalla asetus korostaa tekoälylukutaidon merkitystä. Se ei ole vain tulevaisuuden taito, vaan olennainen osa asetuksen noudattamista ja tekoälyn vastuullista käyttöä jo nyt. Esimerkiksi läpinäkyvyysvaatimukset ja tarve ymmärtää järjestelmien toimintaa edellyttävät henkilöstöltä perustason ymmärrystä tekoälystä.
Tekoälyasetuksen aikataulu
Asetus tuli voimaan elokuussa 2024. Sen eri osia aletaan soveltamaan seuraavasti:
Helmikuu 2025:
Luvuista 1 ja 2 tekoälylukutaitoa (Artikla 4) sekä kiellettyjä tekoälykäytäntöjä (Artikla 5) koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi.
Elokuu 2025:
Yleiskäyttöisiä tekoälymalleja (GPAI) koskevat hallinnointi- ja läpinäkyvyyssäännöt tulevat sovellettaviksi.
Myös sakkoja ja seuraamuksia koskevat säännökset astuvat voimaan.
Noin toukokuu 2026 (24 kk voimaantulosta):
Suurin osa asetuksen säännöksistä tulee sovellettaviksi. Tämä sisältää korkean riskin tekoälyjärjestelmiä (listattu asetuksen liitteessä III, esim. koulutus, työllistäminen, lainvalvonta, kriittinen infrastruktuuri) koskevat velvoitteet.
Noin toukokuu 2027 (36 kk voimaantulosta):
Velvoitteet tulevat voimaan niille korkean riskin järjestelmille, jotka kuuluvat EU:n tuotelainsäädännön piiriin (listattu asetuksen liitteessä II).
Miksi tekoälylukutaito on välttämätön jo nyt?
Tekoälyasetuksen myötä tekoälylukutaidosta tulee entistä tärkeämpi osa organisaation toimintaa.
Vaatimustenmukaisuus:
Asetuksen noudattaminen (esim. läpinäkyvyys, ihmisvalvonta, riskienhallinta) edellyttää käytössä olevien tekoälyjärjestelmien ymmärtämistä.
Riskienhallinta:
Henkilöstön on kyettävä tunnistamaan tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä ja toimittava asetuksen vaatimalla tavalla.
Vastuullisuus ja etiikka:
Tekoälylukutaito auttaa tekemään tietoon perustuvia ja eettisesti kestäviä päätöksiä tekoälyn hyödyntämisestä.
Tehokas hyödyntäminen:
Ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoituksista auttaa organisaatiota käyttämään sitä turvallisesti ja innovatiivisesti.
Miten valmistaudut asetuksen täysimittaiseen soveltamiseen?
Tunnista ja luokittele: Kartoita käytössä olevat tekoälyjärjestelmät ja arvioi niiden riskitaso asetuksen mukaisesti.
Vahvista osaamista: Panosta henkilöstön tekoälylukutaidon kehittämiseen koulutuksilla, joita myös me tarjoamme. Tämä on jatkuva prosessi.
Päivitä prosessit: Sisällytä asetuksen vaatimukset organisaation prosesseihin (hankinta, kehitys, käyttö, riskienhallinta).
Hanki asiantuntija-apua: Lakiasiantuntijamme auttavat tulkitsemaan asetusta ja sen vaikutuksia toimintaanne.
Tekoälyasetus on tullut voimaan, ja sen myötä tekoälylukutaidon merkitys korostuu.
Valmistautuminen ja osaamisen kehittäminen kannattaa aloittaa jo tänään.
Tarvitsetko apua tekoälyasetukseen liittyvissä kysymyksissä? Ota meihin yhteyttä!
Vammaisten oikeudet – yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikille
Vammaisten henkilöiden oikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka takaavat vammaisille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan eri osa-alueille. Nämä oikeudet pohjautuvat kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimukseen, sekä kansalliseen lainsäädäntöön.
Keskeiset oikeudet:
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys: Vammaisia henkilöitä ei saa syrjiä missään elämänvaiheessa. Heillä on oikeus samanlaiseen kohteluun kuin muilla kansalaisilla.
Esteettömyys: Vammaisilla henkilöillä on oikeus esteettömään ympäristöön, tiedonsaantiin ja palveluihin. Tämä koskee niin fyysistä kuin digitaalista ympäristöäkin.
Osallisuus: Vammaisilla henkilöillä on oikeus osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kulttuurielämään.
Itsenäinen elämä: Vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä omat valintansa ja elää itsenäisesti. Heillä on oikeus tarvittaviin tukitoimiin.
Koulutus ja työ: Vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaiseen koulutukseen ja työllistymiseen.
Terveys: Vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaisiin terveyspalveluihin.
Oikeudellisia pulmatilanteita:
Tässä muutamia konkreettisia esimerkkejä, joissa voimme olla avuksi
Syrjintä: Työnhaussa, palveluiden saannissa tai asunnon vuokraamisessa voi esiintyä syrjintää vammaisuuden perusteella.
Esteettömyys: Julkisissa tiloissa, työpaikoilla tai asunnoissa voi olla esteettömyysongelmia, jotka vaikeuttavat vammaisten henkilöiden liikkumista ja osallistumista.
Vammaispalvelut: Vammaispalveluiden saannissa voi olla ongelmia, esimerkiksi henkilökohtaisen avun tai apuvälineiden saamisessa.
Työelämä: Työnantaja ei välttämättä tee tarvittavia mukautuksia työpaikalla vammaisen työntekijän tarpeisiin, tai työsuhde voidaan purkaa syrjivästi.
Holhoustoimi: Vammaisen henkilön oikeuksien turvaamiseksi voidaan tarvita holhoustoimenpiteitä.
Perintöoikeus: Vammaisen henkilön oikeudet perinnönjaossa voivat olla epäselviä.
Haasteet ja edistys:
Vaikka vammaisten oikeudet ovat periaatteessa tunnustettuja, niiden toteutumisessa on edelleen haasteita. Esimerkiksi esteettömyys ei ole vielä täysin toteutunut monissa paikoissa, ja asenteet vammaisia kohtaan voivat olla syrjiviä.
Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut merkittävää edistystä. Lainsäädäntöä on kehitetty, ja tietoisuus vammaisten oikeuksista on lisääntynyt. Vammaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä oikeuksien edistämiseksi.
Tärkeimmät lait ja sopimukset Suomessa:
Suomen perustuslaki
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus
Yhdenvertaisuuslaki
Vammaispalvelulaki
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta
Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista
Lisätietoa:
Invalidiliitto
Ihmisoikeuskeskus
Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Kehitysvammaisten tukiliitto ry
Vammaisten oikeuksien toteutuminen on keskeinen osa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Jokaisella on oikeus elää täysipainoista ja arvokasta elämää, riippumatta vammasta.
Lastensuojelu ja huostaanotto - älä jää yksin, hanki oikeudellista apua
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen. Valitettavasti kaikki lapset eivät saa nauttia näistä oikeuksista ja silloin astuu kuvaan lastensuojelu. Aina lastensuojelukaan ei toimi halutulla tavalla, jolloin kannattaa pyytää avuksi asiaan perehtynyt juristi.
Lapsen oikeudet pähkinänkuoressa
Lapsen oikeuksien sopimus: YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen sopimus, joka määrittelee lapsen oikeudet. Suomi on sitoutunut noudattamaan tätä sopimusta.
Lapsen etu ensisijaisena: Kaikissa lasta koskevissa päätöksissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Oikeus turvallisuuteen ja huolenpitoon: Lapsella on oikeus elää turvallisessa ympäristössä ja saada tarvitsemaansa huolenpitoa.
Oikeus mielipiteen ilmaisuun: Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa.
Lastensuojelu – kun lapsen hyvinvointi on uhattuna
Lastensuojelu on yhteiskunnan keino turvata lapsen hyvinvointi, kun vanhemmat eivät siihen kykene. Lastensuojelun tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, jos lapsi kohtaa:
Fyysistä tai henkistä väkivaltaa
Laissa määriteltyjä puutteita huolenpidossa
Oman käytöksen aiheuttamaa haittaa
Huostaanotto ja sijoitus – viimesijaiset keinot
Huostaanotto: Huostaanotto on vakava toimenpide, jossa lapsen huoltajuus siirretään kokonaan tai osittain sosiaaliviranomaisille. Huostaanottoon turvaudutaan vain, jos lievemmät toimenpiteet eivät riitä turvaamaan lapsen etua.
Sijoitus: Huostaanoton jälkeen lapsi voidaan sijoittaa esimerkiksi sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Sijoituksen tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö.
Miten toimia, jos olet huolissasi?
Jos olet huolissasi lapsen hyvinvoinnista tai kohtaat ongelmia lastensuojelun kanssa, on tärkeää hakea apua. Tarjoamme asiantuntevaa neuvontaa ja tukea kaikissa lasten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.
Ota yhteyttä lastensuojeluun: Jos epäilet, että lapsi on vaarassa, tee lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Joskus tosin nimettömiä täysin perättömiä lastensuojeluilmoituksia tehdään kiusantekona - autamme myös näissä tilanteissa tarvittaessa.
Mikäli kohtaat epäkohtia lastensuojelun toiminnassa, teemme puolestasi muistutuksen kohtaamiesi epäkohtien perusteella. Parhaimmillaan epäkohta ratkeaa jo tällä. Mikäli muistutus ei johtanut haluamaamme lopputulokseen ja asiasta on mahdollista valittaa teemme puolestasi valituksen. Mikäli asiasta ei voida valittaa, teemme puolestasi kantelun viranomaiselle.
Lastensuojelu ei valitettavasti tällä hetkellä toimi parhaalla mahdollisella tavalla, eikä lain mukaisia palveluita ja toimintaa eritoten resurssipulasta (tai muista syistä) johtuen aina voida taata. Valitettavasti (tai onneksi niiden onnekkaiden osalta joita seuraava koskee) välillä on siten, että juristin avulla voidaan kuitenkin päästä tavoiteltuun lopputulokseen. Juristi toimii ikään kuin pelotteena, jolloin lastensuojelussa (tai muussa viranomaisessa) toimitaan todennäköisemmin lainmukaisesti. Kaikilla ei tietenkään ole tähän taloudellista mahdollisuutta, mutta valtion tarjoamaa oikeusapua on kuitenkin saatavilla tietyissä tapauksissa. Selvitämme tarvittaessa puolestasi, onko asiasi sellainen.