Tekoälyasetus tulee - Tekoälylukutaito on jo tarpeen

Euroopan unionin tekoälyasetus (AI Act) on hyväksytty, ja sen soveltaminen alkaa vaiheittain. Asetus sääntelee tekoälyjärjestelmien kehittämistä, markkinoille saattamista ja käyttöä EU:ssa. Se painottaa turvallisuutta, perusoikeuksia ja luotettavuutta. Asetuksessa tekoälyjärjestelmät luokitellaan riskitason mukaan: korkean riskin järjestelmille asetetaan tiukimmat vaatimukset, ja tietyt perusoikeuksia uhkaavat käytännöt kielletään kokonaan.

Samalla asetus korostaa tekoälylukutaidon merkitystä. Se ei ole vain tulevaisuuden taito, vaan olennainen osa asetuksen noudattamista ja tekoälyn vastuullista käyttöä jo nyt. Esimerkiksi läpinäkyvyysvaatimukset ja tarve ymmärtää järjestelmien toimintaa edellyttävät henkilöstöltä perustason ymmärrystä tekoälystä.

Tekoälyasetuksen aikataulu

Asetus tuli voimaan elokuussa 2024. Sen eri osia aletaan soveltamaan seuraavasti:

Helmikuu 2025:

Luvuista 1 ja 2 tekoälylukutaitoa (Artikla 4) sekä kiellettyjä tekoälykäytäntöjä (Artikla 5) koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi.

Elokuu 2025:

Yleiskäyttöisiä tekoälymalleja (GPAI) koskevat hallinnointi- ja läpinäkyvyyssäännöt tulevat sovellettaviksi.

Myös sakkoja ja seuraamuksia koskevat säännökset astuvat voimaan.

Noin toukokuu 2026 (24 kk voimaantulosta):

Suurin osa asetuksen säännöksistä tulee sovellettaviksi. Tämä sisältää korkean riskin tekoälyjärjestelmiä (listattu asetuksen liitteessä III, esim. koulutus, työllistäminen, lainvalvonta, kriittinen infrastruktuuri) koskevat velvoitteet.

Noin toukokuu 2027 (36 kk voimaantulosta):

Velvoitteet tulevat voimaan niille korkean riskin järjestelmille, jotka kuuluvat EU:n tuotelainsäädännön piiriin (listattu asetuksen liitteessä II).

Miksi tekoälylukutaito on välttämätön jo nyt?

Tekoälyasetuksen myötä tekoälylukutaidosta tulee entistä tärkeämpi osa organisaation toimintaa.

• Vaatimustenmukaisuus:

  Asetuksen noudattaminen (esim. läpinäkyvyys, ihmisvalvonta, riskienhallinta) edellyttää käytössä olevien tekoälyjärjestelmien ymmärtämistä.

• Riskienhallinta:

  Henkilöstön on kyettävä tunnistamaan tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä ja toimittava asetuksen vaatimalla tavalla.

• Vastuullisuus ja etiikka:

  Tekoälylukutaito auttaa tekemään tietoon perustuvia ja eettisesti kestäviä päätöksiä tekoälyn hyödyntämisestä.

• Tehokas hyödyntäminen:

  Ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoituksista auttaa organisaatiota käyttämään sitä turvallisesti ja innovatiivisesti.

Miten valmistaudut asetuksen täysimittaiseen soveltamiseen?

Tunnista ja luokittele: Kartoita käytössä olevat tekoälyjärjestelmät ja arvioi niiden riskitaso asetuksen mukaisesti.

Vahvista osaamista: Panosta henkilöstön tekoälylukutaidon kehittämiseen koulutuksilla, joita myös me tarjoamme. Tämä on jatkuva prosessi.

Päivitä prosessit: Sisällytä asetuksen vaatimukset organisaation prosesseihin (hankinta, kehitys, käyttö, riskienhallinta).

Hanki asiantuntija-apua: Lakiasiantuntijamme auttavat tulkitsemaan asetusta ja sen vaikutuksia toimintaanne.

Tekoälyasetus on tullut voimaan, ja sen myötä tekoälylukutaidon merkitys korostuu.

Valmistautuminen ja osaamisen kehittäminen kannattaa aloittaa jo tänään.

Tarvitsetko apua tekoälyasetukseen liittyvissä kysymyksissä? Ota meihin yhteyttä!

Vammaisten oikeudet – yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikille

Vammaisten henkilöiden oikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka takaavat vammaisille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan eri osa-alueille. Nämä oikeudet pohjautuvat kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimukseen, sekä kansalliseen lainsäädäntöön.

Keskeiset oikeudet:

• Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys: Vammaisia henkilöitä ei saa syrjiä missään elämänvaiheessa. Heillä on oikeus samanlaiseen kohteluun kuin muilla kansalaisilla.

• Esteettömyys: Vammaisilla henkilöillä on oikeus esteettömään ympäristöön, tiedonsaantiin ja palveluihin. Tämä koskee niin fyysistä kuin digitaalista ympäristöäkin.

• Osallisuus: Vammaisilla henkilöillä on oikeus osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kulttuurielämään.

• Itsenäinen elämä: Vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä omat valintansa ja elää itsenäisesti. Heillä on oikeus tarvittaviin tukitoimiin.

• Koulutus ja työ: Vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaiseen koulutukseen ja työllistymiseen.

• Terveys: Vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaisiin terveyspalveluihin.

Oikeudellisia pulmatilanteita:

Tässä muutamia konkreettisia esimerkkejä, joissa voimme olla avuksi

• Syrjintä: Työnhaussa, palveluiden saannissa tai asunnon vuokraamisessa voi esiintyä syrjintää vammaisuuden perusteella.

• Esteettömyys: Julkisissa tiloissa, työpaikoilla tai asunnoissa voi olla esteettömyysongelmia, jotka vaikeuttavat vammaisten henkilöiden liikkumista ja osallistumista.

• Vammaispalvelut: Vammaispalveluiden saannissa voi olla ongelmia, esimerkiksi henkilökohtaisen avun tai apuvälineiden saamisessa.

• Työelämä: Työnantaja ei välttämättä tee tarvittavia mukautuksia työpaikalla vammaisen työntekijän tarpeisiin, tai työsuhde voidaan purkaa syrjivästi.

• Holhoustoimi: Vammaisen henkilön oikeuksien turvaamiseksi voidaan tarvita holhoustoimenpiteitä.

• Perintöoikeus: Vammaisen henkilön oikeudet perinnönjaossa voivat olla epäselviä.

Haasteet ja edistys:

Vaikka vammaisten oikeudet ovat periaatteessa tunnustettuja, niiden toteutumisessa on edelleen haasteita. Esimerkiksi esteettömyys ei ole vielä täysin toteutunut monissa paikoissa, ja asenteet vammaisia kohtaan voivat olla syrjiviä.

Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut merkittävää edistystä. Lainsäädäntöä on kehitetty, ja tietoisuus vammaisten oikeuksista on lisääntynyt. Vammaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä oikeuksien edistämiseksi.

Tärkeimmät lait ja sopimukset Suomessa:

• Suomen perustuslaki

• YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus

• Yhdenvertaisuuslaki

• Vammaispalvelulaki

• Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

• Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista

Lisätietoa:

• Invalidiliitto

• Ihmisoikeuskeskus

• Yhdenvertaisuusvaltuutettu

• Kehitysvammaisten tukiliitto ry

Vammaisten oikeuksien toteutuminen on keskeinen osa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Jokaisella on oikeus elää täysipainoista ja arvokasta elämää, riippumatta vammasta.

Lastensuojelu ja huostaanotto - älä jää yksin, hanki oikeudellista apua

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen. Valitettavasti kaikki lapset eivät saa nauttia näistä oikeuksista ja silloin astuu kuvaan lastensuojelu. Aina lastensuojelukaan ei toimi halutulla tavalla, jolloin kannattaa pyytää avuksi asiaan perehtynyt juristi.

Lapsen oikeudet pähkinänkuoressa

• Lapsen oikeuksien sopimus: YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen sopimus, joka määrittelee lapsen oikeudet. Suomi on sitoutunut noudattamaan tätä sopimusta.

• Lapsen etu ensisijaisena: Kaikissa lasta koskevissa päätöksissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

• Oikeus turvallisuuteen ja huolenpitoon: Lapsella on oikeus elää turvallisessa ympäristössä ja saada tarvitsemaansa huolenpitoa.

• Oikeus mielipiteen ilmaisuun: Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa.

Lastensuojelu – kun lapsen hyvinvointi on uhattuna

Lastensuojelu on yhteiskunnan keino turvata lapsen hyvinvointi, kun vanhemmat eivät siihen kykene. Lastensuojelun tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, jos lapsi kohtaa:

• Fyysistä tai henkistä väkivaltaa

• Laissa määriteltyjä puutteita huolenpidossa

• Oman käytöksen aiheuttamaa haittaa

Huostaanotto ja sijoitus – viimesijaiset keinot

• Huostaanotto: Huostaanotto on vakava toimenpide, jossa lapsen huoltajuus siirretään kokonaan tai osittain sosiaaliviranomaisille. Huostaanottoon turvaudutaan vain, jos lievemmät toimenpiteet eivät riitä turvaamaan lapsen etua.

• Sijoitus: Huostaanoton jälkeen lapsi voidaan sijoittaa esimerkiksi sijaisperheeseen tai lastenkotiin. Sijoituksen tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö.

Miten toimia, jos olet huolissasi?

Jos olet huolissasi lapsen hyvinvoinnista tai kohtaat ongelmia lastensuojelun kanssa, on tärkeää hakea apua. Tarjoamme asiantuntevaa neuvontaa ja tukea kaikissa lasten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

• Ota yhteyttä lastensuojeluun: Jos epäilet, että lapsi on vaarassa, tee lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Joskus tosin nimettömiä täysin perättömiä lastensuojeluilmoituksia tehdään kiusantekona - autamme myös näissä tilanteissa tarvittaessa.

• Mikäli kohtaat epäkohtia lastensuojelun toiminnassa, teemme puolestasi muistutuksen kohtaamiesi epäkohtien perusteella. Parhaimmillaan epäkohta ratkeaa jo tällä. Mikäli muistutus ei johtanut haluamaamme lopputulokseen ja asiasta on mahdollista valittaa teemme puolestasi valituksen. Mikäli asiasta ei voida valittaa, teemme puolestasi kantelun viranomaiselle.

Lastensuojelu ei valitettavasti tällä hetkellä toimi parhaalla mahdollisella tavalla, eikä lain mukaisia palveluita ja toimintaa eritoten resurssipulasta (tai muista syistä) johtuen aina voida taata. Valitettavasti (tai onneksi niiden onnekkaiden osalta joita seuraava koskee) välillä on siten, että juristin avulla voidaan kuitenkin päästä tavoiteltuun lopputulokseen. Juristi toimii ikään kuin pelotteena, jolloin lastensuojelussa (tai muussa viranomaisessa) toimitaan todennäköisemmin lainmukaisesti. Kaikilla ei tietenkään ole tähän taloudellista mahdollisuutta, mutta valtion tarjoamaa oikeusapua on kuitenkin saatavilla tietyissä tapauksissa. Selvitämme tarvittaessa puolestasi, onko asiasi sellainen.