Syyskuulumisia
Kiirettä on pitänyt, niin ettei tännekään ole ehditty juuri mitään päivitellä. Metsässä ollaan kuitenkin käyty rauhoittumassa ja tähän lahottajasieneen (ei tunnistettu lajia - kerro jos tiedät?) liittyen tuli mieleen, että tää kuvastaa hyvin, mitä käy lapselle, joka joutuu vuodesta toiseen elämään riitaisassa perhetilanteessa. Lapsi ei kestä vanhempien jatkuvaa riitelyä, vaan se hajoaa pikkuhiljaa. Lapsi ei (yleensä) heti tajua, että joku on pielessä, vaan pitää oman perheen toimintatapoja normaaleina ja puolustaa vanhempiaan. Riitely ja huono ilmapiiri kuitenkin syö lasta sisältäpäin pikkuhiljaa, ihan niinku tän kuvan sieni "syö"puuta. Toinen metsäaiheinen osuva vertauskuva riitelyyn (lapsiperheessä) on 🍄. Riitely on myrkkyä ja aikuisten velvollisuus on opetella rakentavia taitoja riidellä ja ratkoa konflikteja. Myös kouluissa pitäisi opettaa yhä enemmän ihmissuhdetaitoja, riidanratkaisutaitoja ym, vaikka vastuuta ei voidakaan sysätä koululle yksinomaan - molempi parempi.
Usein huoltoriidoissa taustalla on vuosikausia jatkunut riitely, joka lopulta päätyy vuosia kestäväksi oikeusprosessiksi ja oikeussaliin draamanäytelmäksi, missä saa juristina nähdä ja kuulla ihan uskomattomiakin juttuja. Useimmiten tuntuu ihan uskomattomalta, miten riitelevät vanhemmat ei vaan kerta kaikkiaan pysty päästämään irti riidasta, jotta lapsi/lapset ei kärsi.
Henkilökohtaisesti pidän huoltokeissejä mielenkiintoisina niiden psykologisen aspektin takia ja koen, että mulla on niihin sopiva luonne ja osaaminen. Silti ne on rankkoja ja joka kerta toivoisi, ettei kukaan lapsi joutuisi kokemaan sellasia juttuja.
Koitetaan aikuiset siis olla sovussa ja jos riitaa tulee, sovitaan se mahdollisimman nopeasti ja asiallisesti, eikä varsinkaan käytetä lapsia riitelyn välineenä! 🚨
Ps. Suunnitteilla täysin uudenlainen riitelynratkaisukonsepti, stay tuned 😎🤓🧘♂️🧘♀️
Syysterveisin,
Julia 💚
Wolt hakee KHO:n ennakkopäätöksen purkua
Wolt hakee Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) “Lähetit ovat työntekijöitä” ennakkopäätöksen purkua - mitä se tarkoittaa?
KHO on ennakkopäätöksessään KHO:2025:41 linjannut, että Woltin ruokalähetit toimivat työsuhteessa eikä yrittäjinä, kuten Wolt ja muut alustatalousyritykset ovat tähän asti toimineet.
Wolt on kuitenkin päättänyt olla tyytymättä KHO:n päätökseen ja Wolt onkin hakenut KHO:n päätöksen purkua. Mutta mitä tämä tarkoittaa — miten korkeimman tuomioistuimen ennakkopäätöksen purkua voi edes hakea?
Kyseessä on juridisesti ylimääräisestä muutoksenhausta, josta säädetään tässä tapauksessa hallintoprosessilain (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa) 13 luvussa. Myös Korkeimman oikeuden (KKO) päätöksiin voi kohdistaa ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja, mutta niistä säädetään eri tavalla kuin hallintoasioiden osalta, joten en käsittele niitä tässä blogissa.
Hallintoprosessilain 113 §:ssä kerrotaan ylimääräiset muutoksenhakukeinot hallinto-asioissa: menetetyn määräajan palauttaminen ja lainvoimaisen päätöksen purkaminen. Tässä tapauksessa kyse on siis KHO:n päätöksen purkamisen hakemisesta.
Hallintoprosessilain 117 §:ssä säädetään purkamisen edellytyksistä.
Ensinnä on huomattava, että purkuhakemus voi kohdistua sekä lainvoimaiseen hallintopäätökseen että lainvoimaiseen hallintotuomioistuimen päätökseen.
Lainvoimaisuudella tarkoitetaan sitä, että asiaan ei voi enää hakea säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin muutosta eli asiasta ei voi enää valittaa. Eli joko kyse on ratkaisusta, joka on jäänyt lainvoimaiseksi muutoksenhakuajan päätyttyä tai asiasta, josta ei voi hakea enää oikaisua tai muutosta.
Tässä tapauksessa kyse on asiasta, johon ei voi hakea enää muutosta, koska asian on ratkaissut ylin siihen asiaan soveltuva tuomioistuin eli KHO.
Purkuhakemuksen ei ole siis pakko kohdistua KHO:n päätökseen vaan myös lainvoimainen hallintopäätös eli viranomaisen tekemä päätös, josta ei ole syystä tai toisesta haettu oikaisua tai valitettu, voi olla purkamisen kohteena.
Voidaan siis päätellä myös, että lähtökohtaisesti KHO:n päätöksen purkamisen hakemiselle on korkeampi kynnys kuin alemman tason päätökselle — KHO:n ennakkopäätöksen purkamiselle on vielä korkeampi kynnys.
Purkamisen hakemiselle on neljä eri perustetta:
asianosaiselle ei ole annettu oikeutta tulla kuulluksi tai asian käsittelyssä on tapahtunut muu menettelyvirhe;
päätös perustuu sellaiseen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen;
asiaan on tullut uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä johdu hakijasta, että selvitystä ei ole aikanaan esitetty;
päätös on niin epäselvä tai puutteellinen, ettei siitä käy ilmi, miten asia on ratkaistu.
Perusteen lisäksi edellytetään, että päätös loukkaa yksityisen oikeutta tai jos yleinen etu vaatii päätöksen purkamista.
Tässä tapauksessa Wolt on hakenut päätöksen purkamista pääasiassa 2. kohdan perusteella eli heidän mielestään KHO:n ennakkopäätöksessä on ilmeinen lain soveltamisen virhe, mutta he viittaavat myös 1. kohdan mukaiseen menettelyvirheeseen.
Tiedotteessaan Wolt perustelee näkemystään sillä, että “Tuomioistuin esimerkiksi torjui virheellisin perustein Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) alustatyötä koskevan ns. Yodel-päätöksen merkityksen ja jätti pyytämättä EUT:lta ennakkoratkaisua työaikadirektiivin tulkinnasta.”
Tiedotteessa ei tietenkään ole Woltin purkuhakemuksen kaikkea argumentaatiota, joten tästä en voi tehdä johtopäätöstä siitä, onko kyseessä “ilmeinen” lain soveltamisen virhe — kuten “ilmeinen” sanasta ilmenee on tässä soveltamiskynnys kuitenkin korkea. Etenkin, kun kyseessä on ylimmän hallintotuomioistuimen antamasta ennakkopäätöksestä, jolla pyritään ohjaamaan laintulkintaa.
Menettelyvirheen osalta KHO:lla on itsenäinen ratkaisuvalta siinä, katsooko se käsiteltävän EU-liitännäisen asian edellyttävän EUT:n ennakkoratkaisun pyytämistä. KHO on tässä ratkaisussaan käsitellyt kattavasti EUT:n aiempaa ratkaisukäytäntöä ja katsonut, ettei tähän asiaan tarvitse uutta ennakkoratkaisua. Menettelyvirhe perusteena vaikuttaa siis heikolta, joskaan ei mahdottomalta.
Jos päätöksen todetaan olevan virheellinen, on helposti perusteltavissa sen loukkaavan yksityisen oikeutta, joten tämä edellytys täyttynee, jos purkuhakemus muilta osin menestyy.
On jännittävää seurata miten tämän asian käsittely etenee. Olisi erittäin poikkeuksellista, että KHO purkaisi ennakkopäätöksenä antamansa päätöksen ylimääräisen muutoksenhaun myötä ja jos näin kävisi, se olisi juridisesti hyvin mielenkiintoista!
Jos mietit miten tämä KHO:n ratkaisu vaikuttaa nyt sinuun alustatyöntekijänä purkuhakemuksesta riippumatta — joko työsuhteen olemassaolon kannalta tai oleskelulupasi kannalta — ole yhteydessä meihin!
Tekoälyasetus tulee - Tekoälylukutaito on jo tarpeen
Euroopan unionin tekoälyasetus (AI Act) on hyväksytty, ja sen soveltaminen alkaa vaiheittain. Asetus sääntelee tekoälyjärjestelmien kehittämistä, markkinoille saattamista ja käyttöä EU:ssa. Se painottaa turvallisuutta, perusoikeuksia ja luotettavuutta. Asetuksessa tekoälyjärjestelmät luokitellaan riskitason mukaan: korkean riskin järjestelmille asetetaan tiukimmat vaatimukset, ja tietyt perusoikeuksia uhkaavat käytännöt kielletään kokonaan.
Samalla asetus korostaa tekoälylukutaidon merkitystä. Se ei ole vain tulevaisuuden taito, vaan olennainen osa asetuksen noudattamista ja tekoälyn vastuullista käyttöä jo nyt. Esimerkiksi läpinäkyvyysvaatimukset ja tarve ymmärtää järjestelmien toimintaa edellyttävät henkilöstöltä perustason ymmärrystä tekoälystä.
Tekoälyasetuksen aikataulu
Asetus tuli voimaan elokuussa 2024. Sen eri osia aletaan soveltamaan seuraavasti:
Helmikuu 2025:
Luvuista 1 ja 2 tekoälylukutaitoa (Artikla 4) sekä kiellettyjä tekoälykäytäntöjä (Artikla 5) koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi.
Elokuu 2025:
Yleiskäyttöisiä tekoälymalleja (GPAI) koskevat hallinnointi- ja läpinäkyvyyssäännöt tulevat sovellettaviksi.
Myös sakkoja ja seuraamuksia koskevat säännökset astuvat voimaan.
Noin toukokuu 2026 (24 kk voimaantulosta):
Suurin osa asetuksen säännöksistä tulee sovellettaviksi. Tämä sisältää korkean riskin tekoälyjärjestelmiä (listattu asetuksen liitteessä III, esim. koulutus, työllistäminen, lainvalvonta, kriittinen infrastruktuuri) koskevat velvoitteet.
Noin toukokuu 2027 (36 kk voimaantulosta):
Velvoitteet tulevat voimaan niille korkean riskin järjestelmille, jotka kuuluvat EU:n tuotelainsäädännön piiriin (listattu asetuksen liitteessä II).
Miksi tekoälylukutaito on välttämätön jo nyt?
Tekoälyasetuksen myötä tekoälylukutaidosta tulee entistä tärkeämpi osa organisaation toimintaa.
Vaatimustenmukaisuus:
Asetuksen noudattaminen (esim. läpinäkyvyys, ihmisvalvonta, riskienhallinta) edellyttää käytössä olevien tekoälyjärjestelmien ymmärtämistä.
Riskienhallinta:
Henkilöstön on kyettävä tunnistamaan tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä ja toimittava asetuksen vaatimalla tavalla.
Vastuullisuus ja etiikka:
Tekoälylukutaito auttaa tekemään tietoon perustuvia ja eettisesti kestäviä päätöksiä tekoälyn hyödyntämisestä.
Tehokas hyödyntäminen:
Ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoituksista auttaa organisaatiota käyttämään sitä turvallisesti ja innovatiivisesti.
Miten valmistaudut asetuksen täysimittaiseen soveltamiseen?
Tunnista ja luokittele: Kartoita käytössä olevat tekoälyjärjestelmät ja arvioi niiden riskitaso asetuksen mukaisesti.
Vahvista osaamista: Panosta henkilöstön tekoälylukutaidon kehittämiseen koulutuksilla, joita myös me tarjoamme. Tämä on jatkuva prosessi.
Päivitä prosessit: Sisällytä asetuksen vaatimukset organisaation prosesseihin (hankinta, kehitys, käyttö, riskienhallinta).
Hanki asiantuntija-apua: Lakiasiantuntijamme auttavat tulkitsemaan asetusta ja sen vaikutuksia toimintaanne.
Tekoälyasetus on tullut voimaan, ja sen myötä tekoälylukutaidon merkitys korostuu.
Valmistautuminen ja osaamisen kehittäminen kannattaa aloittaa jo tänään.
Tarvitsetko apua tekoälyasetukseen liittyvissä kysymyksissä? Ota meihin yhteyttä!